Voi ihanuus tätä pallosilmää! Kännykkäkameralla tämä oli parasta mitä sain, mutta näkee tästä sentään tärkeimmän. Nostin hänet poseeraamaan tuohon terran katolle.

Hänen kuorensa on vähän kurassa, koska hän on pyörinyt kurassa terran pohjalla. Tosiaan lehtokotilo kyseessä, jos nyt tosi iso ja hieno sellainen, terrassanikin se suurin ja mulkosilmäisin. Ja tästä kuvasta itse asiassa ehkä voinee päätellä, että hän oli aikeissa munia. Luulisin, että nuo valkoiset pallurat jotka kuultavat ihosta läpi, ovat niitä munia. Nimittäin kun pallero pääsi takaisin terraansa (meni ihan itse, kun huomasi että kattoluukku oli auki) niin hän kaivoi kuopan ja pullautti kasan munia. Tämä sen lisäksi, että oli viime yönäkin muninut toiseen paikkaan. Olen ollut kahden vaiheilla että raaskinko hävittää noita munia, mutta ehkä tässä oikeasti alkaa olemaan pikkasen liikaa etanaa, jos suurinkaan osa niistä kuoriutuu. Katsotaan.

Luin kyllä lehtokotiloista kaikenlaista ennen terran pystytystä ja asukkaiden haalimista, mutta mm. sitä en tiennyt, että noilta menee taju muninnan jälkeen. Täällä on siis tämä kuvan sankari plus hänen kumppaninsa molemmat munineet, kumppani kerran ja tämä nyt tosiaan kahdesti, ja joka kerta heidän etanuutensa ovat löytyneet munakasan vierestä, ulkona kuorestaan mutta sarvet sisään vedettyinä, täysin kanttuvei. Siis niin pihalla, että on kestänyt varmaan minuutteja, että ovat työntäneen edes sarvensa esiin kun olen tehnyt jotain, mikä heidät pitäisi kyllä herättää. Tämä kuvassa oleva ei ollut liikkunut yli 12 tuntiin, ja kun purin hänen lepopaikkansa tarkistaakseni tilanteen (hän oli änkenyt sen ja kuran väliin niin että itse oli nurinpäin, alapinnassa kiinni) ja löysin samalla munakasan, hän oli niin poissa tästä maailmasta että irtosi, eikä reagoinut yhtään mihinkään ties kuinka pitkään aikaan! Siinä heräsi jo huoli. Nukkuva etanahan kyllä herää aika helposti, jos häntä häiritään. Eikä tosiaan helpolla tipahda siitä, mihin on kiinnittynyt nukkumaan. Onneksi ihanat isot mulkosilmät kohta tulivat esiin ja etanuus käänsi itsensä oikeaan asentoon.

No, se etanauutisista.

Tein eilen salilla ylävartaloreenin oikein vimpan päälle, ja ai jestas kun tuntuu ihanalta vieläkin. Se tunne, kun tietää tehneensä lihaksillaan jotain, ja se nälkä, joka ei ole vain hengissä pysymistä varten, vaan KASVAMISTA! Oikein ravinnon himo! Huh!

Totta kyllä että ruokaankin menee vähän enemmän rahaa sitten, mutta eipähän toisaalta tule ostettua mitä sattuu moskaa, kun kroppa huutaa just tiettyjä asioita. 

Naureskelin vain eilen keskenäni, että olisinpa aloittanut tämän blogin silloin kun en pystynyt kävelemään kuin rajusti ontuen, koska siinä olisi ollut jotain kiinnostavaa luettavaakin. Nyt kun nämä reenipäivitykset ovat vain sorttia "Reenasin! Jee!" ja toivottavasti tulevat olemaankin, koskapa ei enää ole niitä kinttuongelmia kunhan vain tarpeeksi usein käyn. Hyvä näin tietysti, paitsi lukijat mahtavat tylsistyä. 

Loppuun sponsoroimaton mainospläjäys: Tumma kahvi on i-h-a-n-a-a. Varsinkin jos se on pannukahvia.