Aina oppii jotain uutta! Tämä kivojen kuvien etsintä tätä blogia varten näyttäytyykin sivistävänä. Mustekala on yksi lempieläimistäni, se on aivan uskomattoman hieno otus.

octopus-coconut_10552_600x450-normal.jpg

National Geographic tiesi kertoa, että joidenkin mustekalojen oli havaittu hiiviskelevän hiljalleen pohjahiekkaa pitkin kanniskellen kahta kookospähkinän kuoren puolikasta. Ja sitten ne kokosivat siitä suojan itselleen ja menivät sinne piiloon! Tämä oli ensimmäinen kerta, kun selkärangattoman eläimen oli havaittu käyttävän työkaluja. 

http://news.nationalgeographic.com/news/2009/12/photogalleries/091214-octopus-carrying-coconuts-pictures/#/octopus-inside-coconut_10655_600x450.jpg

Voi kertakaikkiaan. Nyt tykkään mustekaloista vielä enemmän. 


No mutta aamun muihin aiheisiin. Kylläpäs nukuin. Näin unta, jonka aikana tiedostin että en olisi halunnut herätä, ja herätyskello suututti tavallista enemmän. Huvittavaa kyllä, unessa pelasin säkällä läpi tosi typerän retro-autopelin, ja jouduin tuuraamaan koulutaksin kuljettajaa pinnistellen muistiani, että mikä hänen reittinsä olikaan. Lisäksi harrastin vasten tahtoani haureutta jonkun tyypin kanssa koulun käytävällä, ja hän huomautteli siitä sen jälkeen joka kerta, kun tuli minua vastaan. Tämäkö nyt sitten oli niin ihanaa toiveunta että en herätä halunnut, häh? Hassu pää. 


Tänään taidan pyöräillä pitkästä aikaa. Siis taitaa oikeasti olla ihan useampi vuosi viime pyöräilystä, koska olen säilyttänyt pyörääni varsin epäkäytännöllisissä paikoissa syystä jos toisestakin. Labraan nyt kyllä ei olekaan asiaa, mutta olkoon tämä muistutus itselleni, että se pitää hoitaa. Hurraa avoin lähete, epähurraa että kun ajan saa päättää itse, asia saattaa venyä ja vanua kun odottaa jotain täydellistä hetkeä.